keskiviikko 9. huhtikuuta 2008

Monta vaaraa ompi eessä


(http://www.inhabitat.com/2007/07/10/taiwans-led-traffic-lights/)

Autoilu on uhta hassakkaa. Yllätyn lähes joka kerta siitä, kuinka vähän liikenne sujuu Helsingin liepeillä aamuisin tai iltaisin - aina norminmukaisen työajan ja vapaa-ajan vaihtuessa toisikseen. Yllätyn ehkä siksi, että joudun tippana peltimereen niin kovin harvoin.

Luulen havaitsevani Radio Helsingin toimittajan äänen tulevan pienen virneen takaa aina kun tämä tiedottaa aamuliikenteestä. Ja joka aamu viesti on sama. Kehä I ja sisääntuloväylät ovat täysin tukossa. Kyllä minuakin virnuiluttaisi, jos viikon jokaisena päivänä työkseni kertoisin mikrofonille tuon. "Letka liikkuu kymmenestä kahteenkymmeneen kilometriä tunnissa." Leppoisa pyöräilyvauhti.

Ruuhkassa auton kierrokset vaihtuvat jatkuvasti epämukavan alhaisesta epämukavan korkeisiin ja kytkintä kuluu lapinreissun verran. Automaattivaihde olisi ruuhkaan paras.

Ymmärrän täysin ihmisiä, jotka ajavat autolla töihin, mikäli julkisilla kulkuneuvoilla työmatkanteko alkaa kestää puoltatoista tuntia. Siinä tapauksessa siis, että autolla pääsee merkittävästi nopeammin. Tänään työmatkani kesti autolla 75 minuuttia. Junalla ja bussilla olisin päässyt tuntiin. Mutta en olisi jaksanut kantaa puutavaraa ja työkaluja.

En ollenkaan ymmärrä ihmisiä, jotka eivät viitsi edes tarkistaa, pääsisivätkö nopeammin julkisilla. Se, että joinain päivinä tarvitsee töissänsä autoa on huono tekosyy, jos viikkoon kuitenkin mahtuu päiviä, jolloin autoa ei tarvitse. Mikäli kehäykkösen laumasta joka kolmannella sattuisi juuri tänään olemaan sellainen päivä, ettei tarvitse mennä omalla autolla töihin, ero olisi valtava. Sillä näitä ihmisiä varten järjestetyt bussit kulkevat tuossa samassa ruuhkassa jo nyt.

Eikä välttämättä tarvitsisi erikseen mainita, etten ajattele tässä nyt pelkästään muiden autoilijoiden olon helpottamista. Otan innolla vastaan kaikki pienet kiusat, joilla turha autoilu vähenisi. Tietullit ja muut. Kävelykeskusta - sille tosin löytyy parempiakin perusteluita.

Huomasin lehdessä mainoksen Lexus-merkkisestä henkilökohtaisesta lokerrosta (Asa, Julma-Henri et al. Pohjalla, Foetida Pro Promo, 2007), joka on kuulemma kovin vähäpäästöinen ja ekologisesti korrekti. Siinä on hybridimoottori, eli osan aikaa vaunu kulkee sähköllä, jota tulee akusta, jota ladataan muun ajon aikana, jolloin esimerkiksi ruuhkissa ei tarvitse kiusata bensakonetta. Tällä ratkaisulla päästään merkittäviin säästöihin energiankulutuksessa.

Mutta mihin Lexuksen sähkömoottori sitten on tarkoitettu? Katsotaanpa:

"Zero to 60 in 5.2 seconds. That’s the kind of power you can expect in the GS 450h. While it may have a V6 engine under the hood, the extra boost from the electric-drive motor gives the vehicle the acceleration power of a V8."


Ilmeisesti tämän ansiosta tuo kiiltävän musta nahkapenkkilaiva on saanut mairittelevan ekologisuusluokituksen; samassa teholuokassa (340 hevosvoimaa) nimittäin painivat ainakin nämä kaksi vekkulia:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti