keskiviikko 5. huhtikuuta 2006

Kielimuuri

Kiva kun on tätä kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Ja että on runsaasti kursseja ulkomaalaistenkin osallistua. Suomalaisten kielitaito tunnetusti heruu jo tissistä kitalakeen,että kukaan tuskin edes huomaa, jos sarmantti professori puhuukin vaihteeksi ameriikkaa. Ja voi sitä osaamista, niin juuri sitä, jota Suomemme virtaa: "Hei", huutaa ulkomaalainen ystävä, "mennään Suomeen vuotamaan aivoa, siellä on moderni tietoyhteiskunta ja kansainvälistä huipputasoa edustavat korkeakoulut, joiden avoin ja kansainvälinen ilmapiiri tarjoaa loistavat puitteet monitieteelliselle ja -kansalliselle yhteistyölle!"

Ihanaa joustavuutta! Maailmallisuutta! Huippusitä ja -tätä! Tällaisten mahtavien visioiden äärellä läikkyy liikutuksesta koulunisän kahvi. Ja hän voi halata itseään.

Ennen halia voisi kuitenkin ehkä katsoa, miten asia toimii luentosaleissa ja harjoitusluokissa. Olen osallistunut useammalle englanniksi pidettävälle kurssille ja ainoastaan yhdellä kurssilla luennoitsijan englannintaito riittää luennoitavan aiheen esittämiseen siten, että siitä olisi kuulijalle jotain hyötyä. Erityisen kiusallista on huomata, kuinka paljon luennoitsija jättää sanomatta asioita sen takia, että joutuu miettimään kaiken englanniksi. Sanomatta jää kaikki ne pienet välihuomautukset ja esimerkit, jotka auttaisivat ymmärtämään asiaa paremmin.

"Tis kai hiör is a.. veivfanksöns and.. .. ven.. ven vii multiplai tem vit.. öö.. öö.. öö.. tis kai hiör.. vii ket ti ikveisön änd.. vell..aa.. yy.. hier it is. Tis kai hiör.. tis nablakai.. is tö soluussön. Eni kvestsöns?"

Yllättävän moni sellainenkin luennoitsija, jonka tieteellinen ura käsittää lukuisia jaksoja ulkomaillaoloa sekä hirvittävän pinon enlganninkielisiä julkaisuja jäätyy saman tien, kun luentosaliin astuu se kiintiökiinalainen ja kurssi muuttuu englanninkieliseksi.

Mutta älkää käsittäkö väärin. Minusta on toki periaatteessa hienoa, että on opiskelijavaihtoa ja ulkomaalaisia opiskelijoita sekä heitä varten kursseja englanniksikin. Ja se yksi luennoitsija, joka osaa kieltä, on mainio. Hästä huomaa, että hän myös ajattelee englanniksi silloin, kun sitä on puhuttava. Jopa niinkin syvälle juurakkoon tuo kielikonversio hällä yltää, että kun tänään luennolla huomattin, että ulkomaalaisia ystäviämme ei luentosalissa olekaan, kesti hällä aimo tovi, ennen kuin alkoi suomi, joka "hittovie" on kuitenkin hänen äidinkielensä, soljua rujosti ja hiljalleen ropisten kuin syyssade:

"Any international students? No? All fled?
So I can speak finnish? Eli suomeksi
No niin.. jatketaanpa

So the... siis eli...
consider.. niin siis.. tosiaanni.."

Pitelee päätään hetken ja jatkaa:

"I have to rewire my brain"

6 kommenttia:

  1. Hyvin kirjoitettu merkintä,
    kuoma.
    Aina myös positiivista kun joku osaa
    (tuo yks proffa esim.)
    Voisin lyödä vetoa, että sen jälkeen
    kun nuo kansainvälisyysjutut on otettu
    käytäntöön, ei proffille oo tarjottu mitään koulutusta tai lisäresursseja luentojensa pitämiseen.
    Lisävaivahan siitä kääntämisestä tulee, vaikka kielen muuten kuin asiantuntijana osaisikin.
    Tai sillai.

    VastaaPoista
  2. Lämpimät kiitokset kehusta.

    Meillä tuo kääntämisen vaivakin on minimaalinen, sillä materiaalia on harvoin käännetty edes englannista suomeksi. Kaikki lähdekirjallisuuskin on englannin kielellä. Moni tuntee alansa termistön paremmin englanniksi kuin suomeksi.

    Ongelma tuntuu täällä kärjistyvän juuri opettajien kyvyttömyyteen esiintyä englanniksi.

    VastaaPoista
  3. Juh. Siis vaikken sillai niinku sanonu,
    ni päässä kääntämistä (sitä esiintymistä englanniksi) mielessäni tarkoitin. Se yksikin ainoa, joka osaa, ei käännä vaan ajattelee englanniksi.
    Tai jotain.

    VastaaPoista
  4. aah! Nyt voin ymmärtää.

    VastaaPoista
  5. Vuus et ään ekrivään manifik.

    VastaaPoista
  6. Mersii bokuu! Tu paans kö sela e vremaan tutafeekorrekt?

    VastaaPoista